LAPSIPERHEESEEN PÄÄTETTIIN HANKKIA koiranpentu. Netistä löytyi neljän sekarotuisen ”rakkauspennun” myyjä, ja kaupoista sovittiin pian. Myyjä lupasi tuoda pennun perheelle kotiin, kun sattui muutenkin liikkumaan seudulla. Kaikki paperit näyttivät olevan kunnossa. Pentu oli iloinen ja reipas, joten kaupat tehtiin. Pentu sai nimen Timi.

Pari päivää kului pennusta iloitessa, mutta yhtäkkiä Timi alkoi olla yhä väsyneempi ja haluttomampi. Se alkoi oksentaa ja ripuloida, sen kakasta löytyi matoja, eikä se enää syönyt ja juonut. Pentu kiidätettiin eläinlääkäriin.

Oli kuitenkin jo liian myöhäistä. Timillä todettiin parvovirus, eikä hoidosta enää ollut apua. Timi päätettiin lopettaa, jotta sen ei tarvitsisi enää kärsiä.

Timin huolehtivaista ja mukavaa myyjää ei löytynyt mistään. Myyjän prepaid-liittymä ei ollut eää käytössä, ja kauppakirjaan kirjoitettu kotiosoite vei huoltoaseman pihaan. Timin omistajat olivat murheen murtamia.